Alzheimerin taudin ensioireet – milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin?
Alzheimerin tauti alkaa yleensä vähitellen. Ensimmäiset muutokset voivat olla niin hienovaraisia, että niitä pidetään pitkään tavallisena unohteluna, väsymyksenä tai ikääntymiseen liittyvänä muutoksena.
Useimmiten ensimmäiset oireet liittyvät lähimuistiin ja uuden tiedon oppimiseen. Sama asia saatetaan kysyä useita kertoja, sovittu tapaaminen unohtuu tai juuri käyty keskustelu ei enää palaudu mieleen. Alzheimerin tauti voi kuitenkin alkaa myös muunlaisilla tiedonkäsittelyn vaikeuksilla.
Yksittäinen unohdus ei vielä tarkoita muistisairautta. Olennaisempaa on se, onko kyseessä uusi, toistuva ja vähitellen lisääntyvä muutos aikaisempaan toimintakykyyn verrattuna.
Millaisia Alzheimerin taudin ensioireet voivat olla?
Tyypillinen ensimmäinen oire on vaikeus painaa mieleen uusia asioita. Ihminen saattaa muistaa vuosikymmenten takaisia tapahtumia hyvin, mutta unohtaa äskettäin sovitun asian tai kysyä saman kysymyksen uudelleen.
Myös uuden oppiminen voi vaikeutua. Uuden puhelimen, sovelluksen tai muun laitteen käyttäminen voi tuntua poikkeuksellisen hankalalta, vaikka vastaavanlaiset asiat olisivat aikaisemmin onnistuneet vaivatta. Muistiliitto nostaa juuri lähimuistin häiriöt ja uuden oppimisen vaikeuden tyypillisiksi Alzheimerin taudin ensioireiksi.
Ensioireita voivat olla esimerkiksi:
sovittujen asioiden tai tapahtumien toistuva unohtuminen
samojen kysymysten tai asioiden toistaminen
uusien nimien ja asioiden mieleen painamisen vaikeutuminen
esineiden tavallista useampi hukkaaminen
vaikeudet suunnittelussa tai monivaiheisissa tehtävissä
sanojen löytämisen vaikeutuminen
ajan, paikan tai tapahtumajärjestyksen hahmottamisen vaikeudet
tuttujen tehtävien tekemiseen kuluvan ajan selvä lisääntyminen
Alzheimerin alkuvaiheessa ihminen voi muuten vaikuttaa täysin terveeltä ja selviytyä arjestaan varsin itsenäisesti. Muutos tulee usein ensimmäisenä näkyviin tilanteissa, jotka vaativat uuden tiedon omaksumista, suunnittelua tai usean asian hallintaa samanaikaisesti.
Läheinen voi huomata muutoksen ensimmäisenä
Muistisairauden alkuvaiheessa henkilö itse ei aina kiinnitä muutoksiin yhtä paljon huomiota kuin hänen läheisensä.
Puoliso tai muu läheinen voi huomata esimerkiksi, että samoja asioita kysytään aikaisempaa useammin, laskujen maksaminen tai ajanvarausten muistaminen on vaikeutunut tai aiemmin helposti sujuneet tehtävät vaativat enemmän apua.
Tällaiset havainnot ovat tutkimusten kannalta hyödyllisiä. Muistioireita arvioitaessa olennaista ei ole vain yksittäinen testitulos, vaan myös se, miten toimintakyky on muuttunut aikaisemmasta. Suomen Käypä hoito -suosituksessa oireiden kehittymisen, etenemistavan ja toimintakykyyn kohdistuvan vaikutuksen selvittäminen kuuluu muistioireiden arviointiin.
Milloin muistioireista kannattaa huolestua?
Kaikki muistivaikeudet eivät johdu Alzheimerin taudista. Muistiin voivat vaikuttaa esimerkiksi stressi, univaje, masennus, runsas kuormitus, päihteet, lääkkeet ja monet muut sairaudet.
Siksi tarkoitus ei ole päätellä oireiden perusteella itse, mistä ne johtuvat.
Tutkimuksiin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos oire:
toistuu, lisääntyy tai alkaa vaikuttaa tavalliseen arkeen.
Erityisesti tutkimukset ovat aiheellisia, jos läheisetkin ovat huomanneet muutoksen tai jos aikaisemmin vaivattomasti onnistuneet asiat alkavat selvästi vaikeutua.
Käypä hoito -suosituksen mukaan muistioireiden syy tulee selvittää, ja pitkittyvien tai pahenevien muistioireiden tutkiminen on tärkeää.
Miksi tutkimuksiin kannattaa hakeutua ajoissa?
Muistioireiden tutkimista ei kannata lykätä siksi, että diagnoosi pelottaa.
Ensinnäkin oireiden taustalla voi olla jokin muu ja mahdollisesti hoidettavissa oleva syy. Toiseksi, jos kyseessä on etenevä muistisairaus, varhainen diagnoosi antaa enemmän aikaa suunnitella hoitoa ja tulevaisuutta.
Alzheimerin taudin hoidossa varhainen tunnistaminen on nykyään entistä tärkeämpää myös siksi, että osa uusista sairauden etenemiseen vaikuttavista hoidoista on tarkoitettu nimenomaan taudin varhaiseen vaiheeseen.
Tavoitteena ei siis ole tehdä jokaisesta unohtamisesta sairautta. Tarkoitus on tunnistaa tilanne, jossa muistissa tai muussa tiedonkäsittelyssä tapahtunut muutos ei enää vaikuta tavanomaiselta.
Jos oma tai läheisen muisti on selvästi muuttunut aikaisemmasta, asia kannattaa tutkia mieluummin ajoissa kuin vasta siinä vaiheessa, kun vaikeudet alkavat merkittävästi rajoittaa arkea.